perjantai 17. lokakuuta 2014

Neulanäytteiden tulokset

Kuulin sen tavasta, jolla lääkäri veti henkeä sisään ennen ensimmäistäkään sanaa. Hengityksessä oli raskautta ja väsymystä, työn varjopuolia. Lääkäri esitteli itsensä ja aloitti. Rinnastani oli otettu paksuneulanäyte kolmesta kohdasta. Niiden tulosten mukaan rintakudos oli normaalia, tosin mastopaattista kudosta. Ennen kuin lääkäri ehti jatkaa, tiesin, mikä olisi seuraava sana. Mutta. -Mutta kainalosta otetussa näytteessä on syöpää.

Keskiviikko 8.10.2014. Olin ladannut puhelimen akun täyteen ja tarkistelin päivän aikana moneen otteeseen, onko puheluja tullut ja onhan puhelin ylipäätään toiminnassa. Lääkäri oli sanonut, että soittaisi vasta iltapäivällä, mutta olin silti varuillani koko päivän. Iltapäivällä istuin yksin työhuoneessani ja viimeistelin päivän töitä, kun puhelu tuli.

Syöpä oli saatu kiinni kainalon imusolmukenäytteestä ja rinnan näyte oli ollut puhdas. Kysyin, oliko kysessä nyt imusolmukesyöpä, eikä rintasyöpä. Lääkäri kertoi, että näytteen laadun perusteella kainalon syöpä oli todennäköisemmin lähtöisin rinnan syöpäsoluista, vaikka niitä ei ollut neulanäytteen avulla havaittukaan. Varmuudella asiaa ei kuitenkaan voisi vielä tietää. Joka tapauksessa rinta tulisi poistaa kokonaan ja myös kainalo tyhjennettäisiin, Puheet rinnan säästävästä leikkauksesta saati uuden rinnan rakennuksesta leikkauksen yhteydessä saisi nyt unohtaa. Ohjelmaan tulisi myös sytostaattihoidot ja sädehoidot. Sairasloman voisin aloittaa vaikka heti ja sairaslomasta tulisi pitkä.

Lääkäri vaikutti vaivaantuneelta ja puhui paljon. Itse ajattelin vain sitä, että syöpä oli ehtinyt kainaloon. Mitä jos olisin päässyt neulanäytteeseen heti kyhmyn havaittuani? Mihin asti syöpä oli odotusaikana jo ehtinyt? Kuluneen viikon aikana keuhkoja oli useaan otteeseen painanut ja olin yskinyt kuivaa yskää pienestäkin rasituksesta. Oliko syöpä jo keuhoissa? Entä polveni, joka oli alkanut kipuilla viikkoa ennen kyhmyn löytymistä? Oliko se koko ajan ilmoittanut, että syöpä on jo täälläkin?

Ja ennen kaikkea, jos en itse olisi erikseen pyytänyt, että myös kainalosta on otettava näyte, olisin saanut terveen paperit, vaikka syöpä oli sisälläni. Lääkärin vastaanotolla käydessäni olin kainalon näytteestä kysynyt, eikä lääkäri silloin edes muistanut, että sellaiseen oli aihetta. Minun edessäni lääkäri oli lisännyt sen tutkimuspyyntöihin. Kun nyt muistutin tästä, lääkäri totesi, että hän kirjoitti vain muistutuksen siitä ja että kyllä se olisi varmaan ilman sitäkin otettu.

Keskustelimme vielä hetken tietojen siirtämisestä Tyksiin. Sen asian piti olla kunnossa. Kysyin vielä, milloin olisin päässyt leikkaukseen, mikäli en olisi toiseen paikkaan siirtymässä. Lääkäri kertoi, että hän voisi saada leikkauksen sopimaan viikolle 43 ja voisi minut yhä leikatakin, mikäli Tyksissä menisi kauemmin.

Puhelu päättyi. Huoneessa oli hiljaista ja hämärää. Tässäkö tämä nyt oli?

4 kommenttia:

  1. Nyt ei tahdo sanoja löytää. Olen niin pahoillani sinun puolesta. Olin niin toivonut että ei mitään pahanlaatuista olisi löytynyt. Ihan kyyneleet tuli silmiin kun luin ton postauksen. Toivotan sinulle voimia ja jaksamista tähän vaikeaan aikaan.

    VastaaPoista
  2. En ihan ymmärrä. Kätesi tippui rinnan päälle olevalle möykylle ja nyt syöpää onkin vain kainalossa eikä rinnassa

    VastaaPoista
  3. Olen niin pahoillani sinun puolesta. Toivoin ettei mitään pahanlaatuista olisi löytynyt. Toivottavasti kaikki paha saadaan keralla pois. Voimia ja jaksamista tähän vaikeaan aikaan.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Blokhus, Hanna ja Jaana. Ei tätä kaikkea kyllä ymmärtämään kykynekään.

    VastaaPoista